Sain kuluvalla viikolla puuskan alkaa ajatella vahvuuksia. Olen tuskastunut tähän iänikuiseen jurnuttamiseen. Työpäivän päätteeksikin on mielessä vain tekemättömät työt ja epäonniset hetket.
Mitä hittoa! Kun vähänkin mietin, huomaan, miten järjettömän onnellinen ja etuoikeutettu olen. Sitä paitsi osaan monia asioita, saan tehtyä päivän aikana monia asioita, ja väsyneenäkin tulen kotiin ja annan lapsille aikaa ja teen kotitöitä. Miten tuollaisenkin päivän jälkeen voi vain miettiä, mitä jäi tekemättä. Sairasta!
Koska lupasin jo itselleni myönteisemmän ajattelun, aloin ensimmäisenä miettiä vahvuuksiamme perheenä. Minulla oli kesälomasuunnitelmat pyörineet jo muutaman viikon mielessä, kunnes minulle kirkastui, että lapsemmehan ovat todella hyviä kaupunkimatkailijoita. Miksi siis yrittää etsiä jotain muuta, kun tiedän, että en selviäisi kovin hyvin epäonnistuneesta lomasta ts. todella rankasta lomasta? Tarvitsen hyvän, elvyttävän kesäloman ja koko perheellä ainoa järkevä vaihtoehto on kotoa poistuminen kaupunkilomalle.
Näin kannustaen haastan sinut mahdollinen lukija ajattelemaan myöteisemmin ja muistamaan päivittäin kaikkea hyvää, mitä saat tehtyä ja huomaat ympärilläsi, missä tahansa elämäntilanteessa huojutkin.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti